Raha ympyrässä: Pääsy luottoon, kun pankit eivät suostu lainaamaan

Tämä on ensimmäinen artikkelisarjassa, joka käsittelee ROSCAja ja niiden suosiota ympäri maailmaa.

Rahoitusjärjestelmä, joka ei tarvitse pankkia

Kymmenen henkilöä, kymmenen yhtä paljon kuukausimaksuja. Yksi yhteinen rahasto. Joka kuukausi yksi osallistuja saa kerätyt rahat. Näin toimii ROSCA — kiertävä säästö- ja luottoyhdistys. Osallistujat sopivat etukäteen lahjoitusten määrästä ja tiheydestä, ja vuorottelevat vuorotellen kerätyn summan vastaanottamisessa. Vaikka ROSCAt voivat sisältää kaikenlaisia yksilöitä, niitä käyttävät usein naiset, joilla on vielä rajoitetumpi pääsy pääomaan.

Joissain järjestelmissä taloudellinen pääsy ei ole itsestäänselvyys, mutta se ei vähennä luoton tai likvidin pääoman kysyntää. Ensisilmäyksellä ROSCA saattaa vaikuttaa perusjärjestelyltä tuttavien kesken, vaikka sen yksinkertaisuus saattaa hämärtää sen, että se täyttää kriittisen taloudellisen tarkoituksen ja perustuu selkeään taloudelliseen logiikkaan: ryhmä kerää tulevia kassavirtoja ja jakaa pääsyn kertakorvaukseen ajan myötä.

ROSCA-tyyppisiä käytäntöjä on eri maissa ja ne tunnetaan eri nimillä ympäri maailmaa. Tontinet löytyvät Länsi-Afrikasta, stokvelit Etelä-Afrikasta, gam'iyat Egyptistä ja tandat Meksikosta. Vaikka nämä järjestelyt noudattavat ROSCA:n periaatetta säännöllisistä, sovituista lahjoituksista ja yhteisen rahaston peräkkäisestä jakamisesta, nämä instituutiot eivät välttämättä ole vaihdettavissa, koska niiden säännöt, jäsenyys sekä lisäominaisuudet ja toiminnot vaihtelevat.

Miksi ihmiset ovat valmiita rahoittamaan toisiaan ilman pankkia tai perinteistä luottosopimusta? Yksi vastaus koskee rahan saatavuutta. Henkilölle, joka ei voi saada pankkilainaa matalalla korolla, ROSCA:han liittyminen voi tarjota mahdollisuuden pääomaan ryhmän sovittujen sijoitusten kautta. Mutta tämä ei ole maksuton laina eikä yleinen korvike pankkituotteelle: hyödyt riippuvat siitä, missä järjestyksessä varat vastaanotetaan, osallistujien luotettavuudesta ja kyseisen ryhmän säännöistä.

Kun säästämisestä tulee kollektiivista rahoitusta

Eräässä mielessä ROSCA yhdistää kaksi toimintoa: varhaisen pääsyn rahoitusresursseihin niille, jotka saavat rahaston aikaisemmin, ja kurinalaisen säästämisen niille, joiden vuoro tulee myöhemmin. Ryhmän säännöistä riippuen järjestys voidaan määrittää arvonnalla, molemminpuolisella sopimuksella, osallistujan tarpeiden kiireellisyydellä tai huutokaupalla. Taloudellisesta näkökulmasta ROSCA ei ole täysin ilmainen vaihtoehto pankkilainalle. Selkeästi ilmoitetun koron puuttuminen ei tarkoita, etteikö taloudellisia kustannuksia olisi. Osallistuja, joka saa rahaston ensimmäisenä, hyötyy aikaisemmasta pääsystä rahaan; viimeinen saaja kantaa inflaation riskin ja riskin, että muut ryhmän jäsenet voivat jättää maksuhäiriön. Joissakin ROSCA-tyypeissä tämä ajoituksen epätasapaino kompensoidaan huutokaupalla tai muilla allokointisäännöillä, mutta tällaiset mekanismit muuttavat myös järjestelyn taloudellista olemusta.

Osallistujien taloudelliset asemat eivät ole identtiset. Nainen, joka saa rahan ensimmäisenä, saa pääsyn rahasummaan aikaisemmin kuin olisi itse kerännyt. Käytännössä hänen varhainen maksunsa rahoitetaan muiden osallistujien myöhemmillä panoksilla. Nainen, jonka vuoro tulee viimeisenä, maksaa säännölliset maksut ensin ja saa yhteissumman vasta syklin lopussa.

Kuvitellaan hypoteettinen kymmenen naisen ryhmä, joista kukin lahjoittaa 10 000 ruplaa kuukaudessa. Yhteinen rahasto on siis 100 000 ruplaa. Mikäli kaikki lahjoittavat ajallaan ja sykli etenee häiriöttä, yksi osallistuja saa rahaston joka kuukausi. Kymmenen kuukauden aikana jokainen osallistuja saa sen kerran.

Erot tulevat erityisen selväksi, kun otetaan huomioon rahan aika-arvo. Kuten tiedämme taloustieteestä, 100 000 ruplan vastaanottaminen tänään ei vastaa saman summan saamista yhdeksän kuukauden päästä. Taloudelliseen lopputulokseen vaikuttavat inflaatio, vaihtoehtoisten käyttötarkoitusten mahdollinen tuotto sekä riski, että muut osallistujat eivät täytä velvoitteitaan.

Kaikki tämä korostaa kriittistä seikkaa: ROSCA ei itsessään luo lisärahoitusresursseja. Se uudelleenjakaa pääsyn olemassa oleviin ja odotettuihin maksuihin, muuttaen niiden käyttöjärjestystä. Tästä syystä sitä on parasta ymmärtää kollektiivisen rahoituksen ja keskinäisen säästämisen mekanismina, ei uuden pääoman lähteenä.

Miksi naisten osallistumisesta tuli taloustutkimuksen kohde

Taloustieteilijät Siwan Anderson ja Jean-Marie Baland ovat aiemmin tutkineet kollektiivista säästämistä ja resurssien jakautumista kotitalouksissa käyttäen empiiristä ROSCA-aineistoa. [1]

Heidän otoksessaan ROSCAista Nairobin matalatuloisella alueella Keniassa suurin osa ROSCAista koostui naisista. Osallistujien joukossa oli erityisen yleisiä naimisissa olevat naiset, joilla oli omat tulonsa. Artikkelissa kuvataan tätä mekanismia mahdollisuutena "suojata säästöjään miehensä välittömän kulutuksen vaatimuksilta."

Tutkijat esittivät selityksen perheen taloudellisten resurssien jakautumisesta: osallistuminen ROSCA:han voisi auttaa naista säilyttämään säästöjensä hallinnan ja suojella heitä vaatimuksilta, että rahat tulisi käyttää välittömästi kotitalouden kulutukseen.

Tämä tutkimus sivuaa myös laajempaa taloudellista kysymystä, joka on merkittävä aihe talouskehityksen kirjallisuudessa: kotitalouksien sisäisen resurssien allokointi. Perinteiset kotitalouksien mallit voivat käsitellä perheen yhtenä taloudellisena yksikkönä, joka tekee koordinoituja päätöksiä tuloista ja menoista. Yhä useammat kehitystaloustieteilijöiden ja muiden tutkimukset osoittavat, että todellisuudessa puolisoiden edut voivat olla erilaisia. Heillä voi olla erilaiset prioriteetit, suunnitteluhorisontit ja kontrollin asteet ansaitsemaansa rahaan.

Tällaisissa tilanteissa ROSCA:lla voi olla lisätarkoitus: osallistujien säästämisen lisäksi myös yksilön kontrollin tukeminen osaan tuloistaan. Andersonin ja Balandin havaintoja ei kuitenkaan tule tulkita todisteena siitä, että perheerimielisyydet olisivat universaali syy naisten osallistumiselle ROSCAihin. Tutkimus tunnistaa mekanismin, joka havaittiin tietyssä Nairobi-otoksessa. Sen yleisyys muissa maissa ja sosiaaliryhmissä vaatii erillistä tutkimusta.

ROSCA:t ovat toistuva aihe kehittyvissä maissa, joten julkaisemme sarjan blogikirjoituksia ROSCAista ja siitä, miten ne tarjoavat naisille kanavan päästä käsiksi muuten saavuttamattomiin taloudellisiin varoihin.

Viitteet

1. Anderson, S., Baland, J.-M. (2002). ROSCA:iden talous ja kotitalouksien sisäisten resurssien allokointi. The Quarterly Journal of Economics, 117(3), 963–995.
   https://doi.org/10.1162/003355302760193931